Olipa mukava agikisaviikonloppu! Kilpailin Näsän kanssa oman seuran kisoissa neljä starttia, tuomarina oli Henri Luomala.
Lauantain ensimmäinen rata oli agirata, ja siellä kisaviikonloppu alkoi perinteiseen tapaan hyllyllä. Rata sujui loppupuolelle asti oikein mukavasti, onnistuin lähettämään Näsän tekemään töitä sillä välin kun itse oikaisen parempiin asemiin, mutta pujotteluunmenossa varmistelin liikaa ja sain vedettyä Näsän aloittamaan väärin. Korjattiin toki virhe, mutta loppurata meni vähän huolimattomasti ohjaten, joten Näsä meni renkaalle liian vinosti ja sujahti kehikon läpi.
Lauantain toinen rata oli myös agirata, ja tällä kertaa me onnistuttiin! Tehtiin todella hyvä rata, ohjaus oli kunnossa ja ajantasalla, ja Näsä täsmälleen sopivassa mielentilassa. Tarpeeksi kuumana että irtosi, mutta ei liian kuumana ja pysyi lapasessa. Nolla, voitto, luokan nopein aika, ja ensimmäinen agiserti! Valionarvo on sittenkin mahdollista saavuttaa!
Sunnuntaina uni meinasi viedä voiton, vaivoin sain itseni ylös sängystä ihan liian lyhyiden unien jälkeen, ja liian viimetipassa lähdettiin Virpiniemeen. Rataantutustuminen oli juuri alkamassa kun pölähdin halliin sisään. No, pääasia että kerkesin. Rata oli hyppyrata, ja sainkin tehtyä siihen mielestäni hyvän suunnitelman. Pari tiukkaa välistävetoa siellä oli, enkä ollut ihan varma ehtisinkö tarpeeksi nopeasti niihin. Näsä kulki hyvin, kuumana mutta kuuliaisesti, ja välistävetoihinkin ehdin. Yhden välistävedon jälkeen tosin tuli töks-töks kun en antanut Näsälle ihan riittävästi tilaa hypätä. Henkka oli kuitenkin kiltillä päällä eikä antanut epäröinnistä kieltoa. Tuloksena jälleen nolla, mutta aikaa hukattiin tökstökseihin sen verran että voittoa tai palkintosijoitusta ei irronnut, vaan jäätiin viidenneksi.
Sunnuntain toinen rata oli jälleen agirata. Mukavan oloinen, virtaava rata, jossa huomion kiinnitti heti putken väärän pään väistely. Ja sinnehän Näsä lopulta oli varsin määrätietoisesti suunnistamassa, mutta yllättäen sainkin sen suunnitelmat muuttumaan karjumalla persreiästä asti - eikä saatu edes kieltoa. Muuten rata sujui oikein hyvin, ja taas kipaistiin maaliin puhdas nolla mukana. Sijoitus oli toinen, ja siirtosertikin olisi ollut tarjolla, mutta kun ei samalta tuomarilta saanut ottaa toista.
Ihan vielä ei jalat kosketa maanpintaa, mutta eiköhän Jonna tänään treeneissä palauta minut ryminällä takaisin todellisuuteen. Mutta iltaan asti nautin tästä olotilasta. :-)
