Kotona taas, ja univelat suunnilleen kuitattuna. Takana 1700 km autonratissa, pari laivamatkaa sekä kolme päivää Tukholman seutuvilla. Jättipottia ei reissusta mukaan tarttunut, mutta varsin mukavaa menestystä kuitenkin. Sekä tietysti kokemusta ja hauskaa koko rahan edestä. :-)

Torstai 3.7.

Lähdin kotoa aamuyhdeksältä lakupoikien kanssa, suuntana aluksi Pyhäranta ja sitten Turun satama. Alkuillasta saavuttiin Erjan luo, jossa ulkoilutettiin koirat, syötiin vähän ja juotiin kahvit, ja otettiin suunta Turun satamaa kohti. Pyhärannassa mukaan liittyivät Mirja ja Jorma Tessan kanssa sekä Erja ja Upi Kami-shiban kanssa. Satamassa treffattiin loppuporukka, eli Anna-Kaisa, Päivi, Mira, Mari ja Riitta. Heillä oli mukanaan Tatu-grotsku sekä shiboja joiden nimet olen jo ehtinyt unohtaa. Kaikkiaan meitä oli 10 ihmistä ja 9 koiraa.

Laivassa asettauduimme hytteihin, ja annoin Enzon Erjan ja Upin hoiviin. Helpompi niin, kun pojat piti joka tapauksessa pitää toisistaan erillään. Näsä taisi olla salaa vähän tyytyväinenkin kun pääsi Enzosta eroon. ;-)

Perjantai 4.7.

Aamu valkeni Tukholmassa, ja odotellessamme laivasta ulospääsyä mietimme millaiset ruuhkat messukeskuksen ympäristössä on ja ehdimmekö kehään ajoissa. En tiedä oliko Erja nukkunut yöllä yhtään, mutta ainakin stressiään ja jännitystään oli purkanut Enzo-raukan turkkiin. En ollut tuntea poikaa aamulla, Erja oli tosissaan siistinyt turkin. Täytyy kyllä myöntää että aika hyvännäköinen Enzosta tuli. Enzon turkki on niin erilainen kuin Näsän että en itse oikein osaa sitä käsitellä. En uskalla ottaa sitä riittävästi pois, mutta nyt kun tosissaan näin kuinka siistin siitä saa kun vaan uskaltaa, niin ehkä seuraavalla kerralla tohdin tehdä homman itsekin.

Ruuhkaa oli, mutta ihan kunnialla selvittiin parkkihalliin ja ilman mitään kiirettä saimme leirin pystyyn kehänlaidalle ennen kuin kehä alkoi. Ennen meitä kehässä oli 23 pumia, joten meillä oli jopa aikaa vaihtaa kuulumisia lakututtujen kanssa. Susannen bongasin ensimmäisenä, ja myöhemmin myös ainakin Petran, Majan ja Linnean. Myös Anna ja Henna olivat koiriensa kanssa paikalla. Tytöistä näki että edellinen päivä oli vietetty aurinkoisessa erkkarissa, ihonväri muistutti keitettyä rapua.

Lakuja oli ilmoitettu 34 kpl, mutta kaksi oli jäänyt pois. Mukava määrä siitä huolimatta. Tuomarilla ei ollut oikein selkeää linjaa mistä piti, ja myös koirien käyttäytymistä hän arvosteli hivenen epäjohdonmukaisesti. Kaikille koirille saatiin kuitenkin jonkinväristä nauhaa ja arvostelut, sekä tittelit ja rusetit jaettua.

Näsä sai käyttöluokassa EH:n, kulmauksia olisi saanut olla enemmän ja takaa oli kapea ja edestä löysä. Enzo sai ERIn ja voitti valioluokan, saavutusta korostaa se että toinen valioluokassa esitetty uros oli upea Arris. Lopulta Enzo sai myös varacacibin, joten se jättipottikaan ei kauas jäänyt.

Näsän lapsista Achilles oli ERIllä avoimen luokan neljäs ja Tessa sai EH:n ujouden takia.

Näyttelyn jälkeen huristeltiin majapaikkaan Björknäs-Stugbyhyn Tukholman toiselle puolelle. Mökit olivat tasoltaan aika tavanomaisia leirintäalueen mökkejä, ei juoksevaa vettä mutta sähköt tuli ja mökeissä oli hellat, jääkaapit ja kahvinkeittimet. Tilavia mökit kyllä olivat, joten olimme ihan positiivisesti yllättyneitä. Lämmittelimme Erjan tekemät ruuat ja söimme vatsamme täyteen, ja sitten olikin ohjelmassa epävirallista seurustelua. Kielenkannat irtosivat aika tehokkaasti viinilaatikoiden tyhjenemisen myötä, ja ainakin osalla porukasta nukkumaanmeno vierähti melkoisen myöhään. Anna ja Henna tulivat Rommin ja Kami-tervun kanssa viettämään meidän kanssamme iltaa ja jäivät mökille myös yhdeksi yöksi.

Lauantai 5.7.

Aikainen herätys ja shibaporukan mukana shibaerkkariin, Erja pestasi minut sinne kuvaamaan. Enzo sai lähteä turistiksi mukaan, Näsä jäi mökille Tikkasten hoiviin. Näyttelypaikka oli iso pelto ja sinne ajettiin mitättömän pientä hiekkatietä joka kiemurteli hevostilojen vierestä ja jopa pihojen läpi. Tie paikalle oli varsin ihmeellinen mutta näyttelypaikka oli oikein hyvä. Enzon aika kului valtavan siankorvan kanssa, ja minä kuvailin shiboja. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja niinhän siinä kävi että onnistuin polttamaan itseni olkavarsista ja jaloista.

Välillä kiertelin Enzon kanssa myyntikojuja, ja kierroksella meidät pysäytti japanilainen pariskunta joka halusi ehdottomasti ottaa kuvan ilmielävästä lakusta. Pariskunnan mies vielä kysyi ujosti pääsisikö hänkin lakun kanssa samaan kuvaan. Oli muuten aika kansainvälinen kuva; Enzo on tullut Australiasta ja asuu Suomessa, kuva otettiin Ruotsissa ja siinä oli mukana japanilainen mies. ;-)

Näyttelystä lähdimme Erjan ja Upin kanssa kesken pois koska meidän piti ehtiä Majan luo lakuväen grillijuhlille. Kierros mökkien kautta, pieni siistiytyminen, lakupojat, ihmisväki ja Kami maskotiksi mukaan autoon ja menoksi. Majan luona oli jo juhlat käynnissä kun sinne saavuttiin. Väkeä oli kaikkiaan seitsemästä eri maasta; Suomi, Ruotsi, Hollanti, Belgia, Saksa, Puola ja Portugali. Lakuja oli parikymmentä, ja lisämausteena pari grotskua ja yksi tervu sekä Majan sisaren dandie. Niin ja meillä tietysti Kami-shiba. Lakunartut saivat juosta aidatulla isolla pihalla vapaana, urokset kävivät esittäytymässä yksi kerrallaan.

Maja oli todella nähnyt vaivaa juhlien eteen, tarjolla oli grillipihvit ja perunat ja kastikkeet, sekä viiniä, juustoja, hedelmiä, pieniä suolapaloja, kahvit... Ilta kului oikein mukavasti hyvästä ruuasta ja vielä paremmasta seurasta nauttien. Petra pääsi tapaamaan ja arvioimaan Näsän ja Enzon, ja me pääsimme tapaamaan Dillen. Saa nähdä mitä perästä kuuluu vai kuuluuko mitään. ;-)

Illan mittaan otettiin tietysti yhteiskuvakin koirista omistajineen sekä pelkistä koirista paikallaolorivissä. Kuvaajia oli paikalla useita, toivottavasti mahdollisimman moni laittaa kuviaan esille nettiin.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja meidänkin piti jättää jäähyväiset ja lähteä mökkejä kohti nukkumaan. Erjalla ja Upilla oli seuraavana aamuna aikainen herätys koska shibat olivat esiintymisvuorossa messukeskuksessa. Ennen lähtöä sovittiin porukalla että vuonna 2010 lakuväki varaa Tanskassa koko leirintäalueen ja siellä sitten pidetään bbq-partyjä joka päivä. ;-)

Sunnuntai 6.7.

Shibaväki oli jo poistunut kun aamulla heräsimme hiukan koleaan ja sateiseen aamuun. Näsä oli ilmeisesti käynyt yöllä omilla retkillään, herrahoudini kun osaa avata ovet ja ovi oli aamulla raollaan. Onneksi ei kuitenkaan ollut keksinyt lähteä kauemmas. Erja oli jättänyt Enzon boksiin, joten mentiin vapauttamaan poika vankilastaan hiukan väljemmille vesille. Vastassa oli varsin muhkea aromi, Enzon kanssa samassa boksissa oli ripuliläjä. Pojalla taisi mennä vatsa sekaisin edellispäiväisestä valtavasta siankorvasta. Siivoushommiin siis ja mökin tuuletukseen. Onneksi boksin pohja ja matto oli helppo pestä rannassa.

Aamukahvien ja aamupalan jälkeen päätimme Tikkasten kanssa lähteä shoppailemaan. Respasta käytiin kysymässä neuvoa ja meille kerrottiin että Kistassa on iso ostoskeskus ja se on sunnuntainakin auki. Enzo takaisin boksiin, Näsä ja Tessa autoon mukaan ja menoksi. Navigaattorin avulla ostoskeskus löytyikin ja vietimme siellä kuljeskellen ja shoppaillen pari tuntia.

Takaisin mökille tultuamme menin tietysti tarkistamaan Enzon voinnin, ja jälleen vastassa oli varsin tuju aromi. Tällä kertaa syynä ei ollut ripulipaska vaan oksennus. Boksinsiivoukseen siis taas ja mökintuuletukseen. Shibaväen saapuessa takaisin Erjan ja Upin mökki oli tuuletettu niin perusteellisesti että valittivat kylmyyttä ja väänsivät lämpöpatterin päälle. ;-)

Illalla kokattiin koko porukalle pasta-ateria salaatteineen ja jälkiruokineen. Ruokaillessa kertoiltiin päivän kuulumisia puolin ja toisin, eikä kumma kyllä kenenkään ruokahalua häirinnyt kun kerroin Enzon päivän edesottamukset. Koiraväki on aika kovanahkaista.

Sänky kutsui aikaisin, mutta sitä ennen pakattiin autoon kaikki mahdollinen koska aamulla kello soittaisi puoli viideltä. Juuri ennen nukahtamista mun oli ihan pakko vielä käydä tarkistamassa että mökin ovi on varmasti kiinni. Mielessäni pyöri kauhukuva kuinka aamulla kiireessä etsitään Näsää ympäri mökkikylää kun laiva lähtee ihan just ja kiire jo olis...

Maanantai 7.7.

Kesken unien sängystä ylös, aamukahvit naamariin, loput kassit ja koirat autoon ja menoksi. Satama löytyi navigaattorin avustuksella helposti ja olimme siellä ajoissa. Laivamatkaan mahtui shoppailua ja hyvää ruokaa, mutta myös muutaman tunnin nokoset. Oli ihan pakko nukkua vähän koska aioin ajaa vielä yötä myöten kotiin.

Erjan luona juotiin vielä kahvit ja käytiin läpi vähän reissun antia. Vähän ennen puoltayötä starttasin pohjoista kohti termospullo mukanani.

Tiistai 8.7.

Pitkä yö ratissa takana, olin kotona aamulla kuuden aikaan. Suunta oli aika suoraan sänkyyn, ja lakupojatkin katselivat itselleen mukavan nukkumapaikan. Jos oli reissu rankka minulle, niin sitä se oli kyllä koirillekin. Mutta kivaa oli!

 

Kuvia koko reissusta löytyy osoitteesta http://sary.1g.fi/kuvat/Laekenois/2008-07-04-06%20WDS%20etc/ , siellä on myös näyttelyn tulokset. Alexandran kuvia lauantain grillijuhlista on osoitteessa http://www.laekenpower.de/gallerie/5-7-08_barbecue-stockholm/ .