Treenit on nyt siirtyneet sisätiloihin paineilmahalliin Virpiniemeen. Treenimatka siis piteni huomattavasti, matkaa meiltä tulee noin 30 km ja aikaa menee puolisen tuntia suuntaansa. Maanantai-illat tulee vietettyä hallilla aika tehokkaasti, kun puoli kuudelta on Enzon agilityryhmä, puoli seitsemältä Näsän agilityryhmä ja toisella puoliskolla hallia Raimon ja Ellan agilityryhmä, ja puoli kahdeksalta vedetään vielä kolmosille agilitytreenit. Matkoineen tähän maanantai-illan rupeamaan kuluu neljä tuntia. Rankkaa, mutta eipähän tartte ajella matkaa ihan joka ilta. Kiitokset ryhmävastaaville, kaikkien treenaajien toivomusten yhteensovittaminen ei ole mikään helppo juttu.

Eilen siis aloitettiin, ja ensimmäiseksi oli Enzon vuoro. Ohjaajina ryhmässä ovat Hanna ja Eeva, joista kumpikaan ei ole tainnut nähdä Enzoa aikaisemmin. Esittelypuheenvuorossa kerroin Enzolla olevan intoa enemmän kuin pienessä kylässä, ja koiran olevan putkihullu ja menevän aina sata lasissa vaikka taitoa ei vielä juuri olekaan. Treenitunnin päätteeksi Hanna ja Eeva tunnustivat naurun lomassa että esittely piti alkuepäilyksistä huolimatta paikkansa. ;-)

Rakennettiin yhdeksän esteen radanpätkä hypyistä ja putkista, ja sivummalla sai ottaa yksittäisinä esteinä puomia, A:ta ja pujottelua. Puomin Enzo meni oikein kivasti, muisti hyvin pysähtyä nousulle ja laskulle. Radanpätkä sen sijaan kasvoi käsittämään ainakin 587 estettä, Enzon mielestä kun tuollainen yhdeksän estettä ei riitä edes lämmittelyyn. Parin esteen verran ydinpommi pysyi hanskassa, mutta sinkosi sitten maatakiertävälle radalle. Matkalla takaisin hanskaan Enzo ehti suorittaa aivan kuin ohimennen muutaman putken. Ja tämä siis toistui aina parin esteen jälkeen. Pujottelu meni avustaen oikein kivasti, ja A:n kontaktitkin muistuivat mieleen kun kerran pääsin aiheesta ärähtämään.

Näsä on ryhmässään ainoa maksikoira, ryhmää vetää Jarmo. Ratakuviona oli varsin tiukkoja käännöksiä, putkensuun ohitus sekä meille järkyttävän vaikea pujotteluunmeno. Ensimmäisellä yrityksellä kaikki meni mielestäni ihan nappiin, jopa pujotteluunmeno, mutta Jarmo ei päästänyt meitä helpolla vaan pisti tekemään uusiksi pienemmillä kaarroksilla. Ja se onnistui! Pujottelussa kokeilin taas tyrkkäystä hyvällä menestyksellä, ja tämä on ehdottomasti sellainen tekniikka joka meidän pitää hioa sujuvaksi jotta sitä voi käyttää kisoissakin. Olin Näsän treeniin oikein tyytyväinen!

Viimeiseksi vedin vielä ryhmän, Raimo ei ollut tällä kertaa mukana vaan jäi kotiin remppaamaan autoja. Ryhmä on oikein mukavan oloinen, muut ovat entuudestaan tuttuja mutta mukana on myös yksi vasta Ouluun muuttanut kelpie. Oikein mukavan oloinen tuttavuus sekin. Odotan innolla mitä talvi tuo tullessaan tämän ryhmän kanssa.