Suhteista on hyötyä, se saatiin todeta jälleen kerran. Äidin entisiin työkavereihin kuuluu myös kaupanvahvistaja, jolta saatiin apua. Hän katsoi ensimmäisen kauppakirjaluonnoksen läpi eikä tiennyt itkeäkö vai nauraa. Äiti oli luonnostellut viimeisimmän version pohjalta uuden ja katsoi sen kaupanvahvistajan kanssa läpi ja sai paljon neuvoja kuinka kauppakirja kuuluu tehdä että se on sekä kohtuullinen molemmille osapuolille että tietysti myös lainmukainen. Yhtenä merkittävänä asiana tuli liittymien euromääräiset arvot, ne pitää kirjata kauppakirjaan koska niistä ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Rahanarvoinen asia siis.

Tämä tapaaminen oli siis perjantaina, ja samana päivänä äiti soitti kiinteistönvälittäjälle kertoen tarvittavat korjaukset. Liittymien hinnan merkitsemisessä tuli ensimmäinen intos, välittäjän mukaan niitä ei ole merkitty koskaan ennenkään eikä niillä ole mitään merkitystä. Oli mennyt hiukan hiljaiseksi kun äiti kertoi miksi ne sinne pitää laittaa. Eikö ammattitaitoisen välittäjän pitäisi olla tällaisista asioista selvillä?

Välittäjällä oli myös vaikeuksia uskoa että äidin kertomin korjauksin tehty kauppakirja on lainmukainen ja pätevä. Sanoi useammassa kohdassa että hänen täytyy kysyä asiaa firman toimitusjohtajalta (se alussa mainittu mulkvisti...), eikä meinannut millään ymmärtää että korjaukset on tehty yhdessä kaupanvahvistajan kanssa.

Lauantaina välittäjä sitten toi jälleen uuden kauppakirjaluonnoksen meille. Ei liene vaikea arvata että ei se ole vieläkään sellainen kuin piti. Osa pyydetyistä korjauksista on tekemättä, kirjoitus- ja kielioppivirheitä on siellä täällä, ns. kuntotarkastuksen tehneen firman nimi on väärin ja kaupantekopäiväksi on merkitty 13.11. Me ollaan kyllä menossa pankkiin 13.10....

Saa nähdä kuinka tässä käy. Minä en ainakaan laita nimeäni paperiin jos siinä ei ole kaikki tasan tarkkaan niin kuin me ollaan pyydetty.

Ai niin, kerroinko jo että välittäjä ei ole ilmoittanut myyjälle maanantaisen tapaamisen kellonaikaa?