Eilen vierailtiin Akuutissa kontrollissa Ellan kanssa, ja samalla otin Enzon mukaan josko Minna ehtisi vilkaista Enzon niskassa olevaa näppyä.

Ellan kaulan patit ovat pienentyneet joten selvästikin antibiootti auttaa. Muuten Ellan vointi on aivan loistava, koira on pirteä ja ruoka maistuu. Antibioottikuuria jatkettiin, toivottavasti patit häipyvät kokonaan. Ellalla on myös takimmaisessa nisässä kasvain joka on tarkoitus leikata pois juoksun jälkeen, juoksu alkoi eilen.

Minna lupasi katsoa Enzon niskaakin. Siinä on ollut pieni kova näppy jo ehkä vuoden verran, ja joskus olen siitä eläinlääkärissä maininnutkin. Silloin diagnoosiksi sanottiin vain että tukkeutunut tai koteloitunut talirauhanen, eikä siitä tarvitse sen kummemmin välittää. Koiraakaan se ei tuntunut vaivaavan ollenkaan.

Nyt näppy oli kuitenkin kasvanut, ja minusta se näytti aivan luomelta. Ehdin jo maalata vaikka minkälaisia kauhukuvia kuinka näppy joudutaan leikkaamaan pois ja karvat ajelemaan ja maksamaan lystistä ainakin miljoona.

Minna paineli ja puristeli näppyä eikä oikein osannut sanoa mikä se on. Päätti sitten ottaa neulalla näytteen ja tutkia sen. Neula oli jo pistettynä näppyyn kun Minna päätti raaputtaa vähän pintaa josko sieltä sillä tavalla tulisi jotain ulos. Ja tulihan sieltä, valtava määrä ällöttävää vaaleanruskeaa mönjää. Yäk. Se oli kuin olikin tukkeutunut talirauhanen ja mönjä oli ihan vaan talia. Onneksi ei mitään sen kummempaa ja isommilta operaatioilta vältyttiin.

Kotona naureskelin että näin meillä koiria hoidetaan, finnitkin käydään puristamassa eläinlääkärissä. Nauru